keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Yritysmaailman arvoista ja arvostuksesta

Olipa päivä. Aamun avaus työpaikalla. Sanahelinää suuren kansainvälisen konsernin arvoista, joita meidän jokaisen tulee kumartaa ja kunnioittaa. Päät nyökyttelevät ja hymyilevät toisilleen, hienosti menee ja ansiot nousevat, ollaan me niin hyviä!

Koen ahdistusta ja pahaa oloa tuijottaessani kankaalle heijastettua tekstiä. Olen hoitanut huonosti leiviskäni.
Tässä maailmassa ei hyvällä katsota, jos vaan puurrat tyytyväisenä työtäsi. Pitää pyrkiä, kasvaa ja kehittyä.
Minua, vaatimattomista olemattominta työntekijää yhtiön arvot eivät tunnu koskevan sen paremmin arvostuksen kuin ansion nousunkaan osalta. Ajatteluttaa koskevatko asiakkaitanikaan. Meitähän ei kohta enää ole, - hei siis vähänkö meillä enää väliä! Vielä jaksetaan juuri ja juuri vaappua paikalle asiakkaaksi ja palvelijaksi. Sanotaan päivää, ihmetellään ilmat ja hyvästellään, monen kohdalla miettien joko viimeistä kertaa.

Eiköhän kohta taas joku Ulkomaan Ihme tule esitelmöimään miten asiakkaalle pitää sanoa ovelta päivää ja ottaa hänen tarpeensa huomioon. Näitä on nähty tasaiseen tahtiin sitten Kekkosen päivien, sen jälkeen kun kehitys alkoi kehittyä.
Maksetaan miljoonia tyhjän puhujalle extriimikokousten silpusta, sälästä ja keppihevoskynistä.
Laitetaan vähän lisää rahaa likoon niin saadaan taas organisaation palikat sekaisin ja toimintamallille uusi
nimi. Säästetään kustannuksissa ja pannaan pyramidin pohjalta mummot pellolle. Vastineeksi lisätään yläpäähän rivi johtajia niin taas menee piirun verran paremmin. Tällä yksinkertaisella kaavalla ennen pitkää kaikki ovat johtajia eikä kenenkään tarvitse enää koskaan tehdä tavallisia töitä - paitsi asiakkaiden. Nerokasta!

Kyllä nykyajan yrityskulttuuri on erinomaista, se on asiakaslähtöistä. Älkää kuulkaa meille soitelko, soittakaa palvelunumeroon! Siellä miellyttävä puheääni hoitaa asianne suitsait kuntoon. Asiat hoituvat tehokkaasti kasvottomana kun ei tarvitse välittää mistään inhimillisestä.
Sinun ei tarvitse osata kuin painella oikeita numeroita puhelimestasi - onhan sinulla sentään näppäinpuhelin?
Sitten vaan odottelet kaikessa rauhassa niin aivan hetikohta sinua palvellaan. Jos kyllästyt kuuntelemaan seitsemättätoista kertaa Vivaldin Vuodenaikoja, niin painat vaan puhelimesi punaista nappia, se katkaisee puhelun automaattisesti. Voit sitten yrittää taas huomenna uudelleen.

Rautakaupan malli tuntuu laskeutuneen yritysmaailmaan kautta linjan. Parasta vaan opetella etsimään itse nippelisi, meillä myydään taloja.

Tunnisteet:

3 kommenttia:

Blogger Papi ruusti kirjoitti...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

26. maaliskuuta 2008 klo 6.08  
Blogger Papi ruusti kirjoitti...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

26. maaliskuuta 2008 klo 6.18  
Blogger Papi ruusti kirjoitti...

Arto Salminen kirjoitti Paskateoria kirjassaan kasvottoman rahan vallasta ja voimasta.

Edesmennyt kirjailija, entinen taksikuski tiesi tasan tarkkaan mistä puhui.

Nykyaikana tuijotetaan paperisilppuun aivan liian paljon. Humaanius ei A4 kokoisessa paperin palassa näkyy vähäisesti tai ei ollenkaan. Karrikoidusti kynän ottaminen työntekijältä näyttää jo niin suurelta säästöltä paperilla, että kasvottoman rahan vallassa oleva paperin pyörittäjä varmasti sen otattaa pois... säästösyistä.

Hienosti ajateltu tämä blogiteksti. Tästä rohkaistuneena pyrin pitämään etusijalla A4 paperin ulkopuolella olevat faktat, mikäli joudun miettimään palvelemani firman tulostehokkuutta.

26. maaliskuuta 2008 klo 6.23  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu