Senioriohjelma

Työnantajani lanseerasi keväällä edistyksellisen senioriohjelman ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamiseksi. Työntekijöille annetaan reilulla kädellä palkallisia seniorivapaapäiviä syksyin ja keväin 58 ikävuodesta lähtien.

Ohjelman tavoitteena on osaavan henkilökunnan eläköitymisajan siirtyminen myöhemmäksi ja tietotaidon jatkuvuuden turvaaminen suurten ikäluokkien jäädessä pois työelämästä.
Vaikkakin työnantajalla on asiassa niin sanotusti oma lehmä ojassa, on tämä kuitenkin myös hieno kädenojennus nykyisessä tilanteessa, jossa alalla kuin alalla työtahti on kova ja suorituspalkitseminen on ajan trendi. Uupumus kolkuttelee ovella ikä- ja työvuosien karttuessa.

Ohjelmaa valmistelleeseen työryhmään saattoi kuitenkin iskeä vauhtisokeus hienon asian edessä. Ehkä sen vaikutuksia ei ollut aivan perusteellisesti ajateltu siinä vaiheessa kun ensimmäiset pääsivät nauttimaan ansaituista vapaapäivistään.
Ruohonjuuritasolla on voitu huomata, että runsaiden uusien poissaolopäivien korvaaminen työpaikoilla on jäänyt puolitiehen.
Työmäärä ei vähene, joten yhden vapaapäivä on toisen selkänahasta pois. Nuorempien työtaakka ja paine lisääntyy ja se saattaa kiristää työpaikan henkistä ilmapiiriä.
Hyvää tarkoittava asia voi kääntyä itseään vastaan, ellei sen vaikutuksista huolehdita loppuun saakka.

Ehkä senioriohjelman rinnalle olisi voitu kehittää junioriohjelma.
Olisi voitu palkata uusia nuoria harjoittelijoita paikkaamaan nimenomaan seniorivapaiden jättämää aukkoa ja olemaan valmiita astumaan remmiin siinä vaiheessa kun seniorien joukko poistuu lopullisesti viettämään eläkepäiviä.

Hyvä päivä.

Omakohtaisesti koin tulleeni syrjityksi senioriohjelman käynnistyessä. Osa-aikaiset työntekijät oli leikattu kylmästi ohjelman ulkopuolelle. Aloitin oman taisteluni tasa-arvon puolesta.

Vetosin sekä työnantajan että työntekijäpuolen edustajiin ja sain osakseni yliolkaista ja alentuvaa kohtelua ja kylmää suihkua kerta toisensa jälkeen. En saanut miltään taholta perusteltua vastausta kysymyksiini. Minun annettiin ymmärtää olevan kuin hassahtanut Don Quijote, joka taisteli tuulimyllyjä vastaan.
Koin kuitenkin olevani oikealla asialla, enkä antanut periksi. Sain tukea lähimmältä esimieheltäni, sekä luottamusmieheltäni, jotka ymmärsivät asian ytimen.

Varmasti moni muukin on toiminut saman asian puolesta, sillä puolen vuoden taistelun jälkeen sain huomata, että asia on lopulta päätynyt myönteiseen ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Seniorivapaat on myönnetty myös osa-aikaisille työntekijöille suhteutettuna työpanokseen.

En tiedä mitä reittiä asia on edennyt suotuisaan ratkaisuun, mutta lopulta kuitenkin oikeus voitti.

Tänään on hyvä päivä ja tyytyväinen olo. On hienoa huomata, että asioihin pystyy todella vaikuttamaan.