Kahdeksankymmentäkuusi kultanappia

Puvustajan sormet ovat olleet viime päivinä kovilla.

Tuli viikonloppuna ommeltua kahdeksankymmentäkuusi kultanappia yhteen ja samaan takkiin.

Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseon puistossa saa 21. kesäkuuta ensi-iltansa Abraham Achreniuksesta kertova kesäteatterinäytelmä Viimeinen Pasuuna.
Viimeinen Pasuuna on elämänkertanäytelmä, joka esittää Achreniuksen elämän ( 1706-1769) merkittävimmät käännekohdat.
Achrenius oli varhaisemman herännäisyyden piirissä keskeisin henkilö.

Jouni Laineen käsikirjoittamaa ja ohjaamaa Teatteri Betan kirkkoteatterinäytelmää on toteuttamassa n. 50 näyttelijää, joista monet ovat useassa eri roolissa.
Ison joukon puvustus on niin suuri urakka, että sitä on parasta ajatella vain asu kerrallaan.
Onneksi on aikaisemmilta vuosilta kerääntynyt runsaasti kansanvaatteita, joilla pääsee vaatetuksessa vähän muuntelemalla melko pitkälle.

Paljon on myös ommeltava uutta. Ensi-iltaan on vain kuukausi aikaa, joten ompelukonetta on syytä polkea urakalla. On vielä paljon värjättävää, leikattavaa, ommeltavaa ja ihmeteltävää. Mistä kummasta kaikille löytyy vaatteet, kengät, päähineet ja muu rekvisiitta! Siinä menee kangasta pakka poikineen ennenkuin kaikilla on edes jonkinlaiset röijyt päällä.
Peruukkejakin pitäisi miettiä, punaisenkirjavat siilitukat eivät juuri näytä1700-luvun näytelmässä uskottavilta.

Tässä vaiheessa urakka tuntuu täysin mahdottomalta, mutta kokemuksesta tiedän, että kun paniikki iskee tarpeeksi kovana, alkaa valmistakin syntyä huimaa vauhtia.

Eiköhän taas ensi-illassa ole näyttämöllä kaikilla kutakuinkin asiaankuuluva vaatetus.
1700-luvun henkeen pitäisi pyrkiä.

Äitienpäivä

Äitienpäivä oli ihanan aurinkoinen ja kesäinen. Tuomi tuoksui, kukat kukkivat ja linnut lauloivat.

Käkikin jo kukkui aamuvarhaisella.

Kyllä alkukesän luonto on ihmeellinen.

Mattopyykkiä

Onpa ollut huikea toukokuun aloitus. Lämpötila huitelee kahdessakympissä ja ylikin. Voi tätä elämän riemua!

Kaupungissa baarinpitäjille tuli kiire kiikuttaa terassituolinsa kadunvarsille. Tuolit täyttyivät tuota pikaa auringon ja oluen nauttijoista. Aurinko värjäsi puistojen nurmikot päivässä parissa syvän vihreiksi ja puut saivat hennot alkukesän pitsiset hiirenkorvansa. Kesän lämmöstä huumaantunut nuoriso unohtui nurmikoille suurina parvina loikoilemaan auringon hellittäväksi.

Täällä maalla traktorit pörräävät pelloilla. Viljelijät muokkaavat ja kylvävät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ei aikaakaan kun pellot jo vihertävät uuden sadon alkua.
Lokkiparvet hyörivät kirkuen traktorien yllä laskeutuakseen muokatulle pellolle etsimään esiin tullutta einettä.

Kuin kesän merkkinä vilahtaa tämän tästä talon ohi kulkevalla maantiellä pörisevä moottoripyörien jono. Paloautokin on tuttu näky tähän aikaan alkukesästä kun roskanpoltot ja kulotukset riehaantuvat lähtemään käsistä.

Hulluinta ja hämmästyttävintä tässä toukokuun alun päivässä on se, että kesän matonpesu-urakka on osaltani tehty! Kaikki ison talon matot, pitkät, pätkät, kapeat ja leveät, isot ja pienet on pesty ja melkeinpä jo kuivatettukin.
Eipä tarvitse enää siinä suhteessa kytätä kesän kelejä!
Pitkin talvea odottelin valkoisia pakkaslumia voidakseni viedä matot hangille raikastumaan. Hankia sai odotella turhaan, joten tämä toukokuinen lämpöaalto sai kuitata talven harmit.
Riemusta rallatellen laskettelin matoista talven tunkat.

Ihan kuin mielikin olisi keventynyt sitä mukaa kun mattojen raidat raikastuivat.

Antaa kesän tulla.